Suomalainen taide, musiikki ja kulttuuri - puolustetaan niitä!
Suomalainen taide, musiikki ja kulttuuri - puolustetaan niitä!
Suomalainen kulttuuri, musiikki ja taide ovat kansakuntamme sielu ja identiteetin perusta, jotka heijastavat historiaamme ja syvää luontoyhteyttämme. Ne eivät ole ainoastaan viihdettä, vaan ne vahvistavat yhteisöllisyyttä, edistävät hyvinvointia ja luovat merkittävää taloudellista arvoa. Globalisaation ja taloudellisten paineiden puristuksessa on entistä tärkeämpää puolustaa näitä suomalaisuuden ainutlaatuisia osa-alueita.
Kulttuurimme kumpuaa syvästä luontosuhteesta, sillä yli 70 prosenttia maastamme on metsien peitossa ja järvet kattavat lähes 10 prosenttia pinta-alasta. Tämä yhteys näkyy kaikessa arkkitehtuurista arjen tapoihin. Luonnon ohella suomalaisen kulttuurin kulmakiviä ovat sauna, sisu ja hiljaisuuden arvostus. Sauna, joka on paikka fyysiselle ja henkiselle puhdistautumiselle, on niin merkittävä osa kulttuuriamme, että se on lisätty UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Sisu taas on periksiantamattomuutta ja rohkeutta, joka on kantanut kansakuntaa läpi vaikeiden aikojen.
Suomen monimuotoiseen kulttuuriin kuuluvat myös kauan täällä asuneet vähemmistöt, kuten saamelaiset ja romanit, joiden perinteet ja taide ovat arvokas osa kansallista identiteettiämme. Heidän kulttuuriaan tulee ymmärtää ja tukea samalla tavalla kuin muidenkin vähemmistöryhmien, sillä heidän panoksensa rikastuttaa suomalaista kulttuurimaisemaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Saamelaisen joikun ja romanien musiikkiperinteen kaltaiset ilmaisumuodot ansaitsevat arvostusta ja aktiivista säilyttämistä.
Musiikin saralla Suomi on todellinen supervalta väkilukuunsa nähden. Jean Sibelius, kansallissäveltäjämme, loi teoksillaan, kuten Finlandialla, perustan suomalaiselle musiikilliselle identiteetille ja vahvisti kansallista heräämistä. Hänen perintönsä elää vahvana nykypäivän kansainvälisesti arvostetuissa kapellimestareissa ja säveltäjissä, kuten Esa-Pekka Salosessa ja Kaija Saariahossa. Nykyään Suomi tunnetaan maailmanlaajuisesti myös metallimusiikin suurvaltana, ja yhtyeet kuten Nightwish ja Apocalyptica ovat vieneet kulttuuriamme maailmalle. Musiikkivienti onkin kasvanut merkittävästi, ja jopa perinteinen kansanmusiikki, kuten Ievan Polkka, on saavuttanut maailmanlaajuista suosiota.
Myös suomalainen taide ja muotoilu ovat muokanneet kansallista tarinaamme ja saavuttaneet kansainvälistä mainetta. Kalevala, Elias Lönnrotin kokoama kansalliseepos, on toiminut ehtymättömänä inspiraation lähteenä taiteilijoille, kuten Akseli Gallen-Kallelalle, jonka teokset loivat Suomelle visuaalisen kielen. Kultakauden mestareiden, kuten Helene Schjerfbeckin, rinnalla suomalainen muotoilu, Marimekon ja Alvar Aallon kaltaisten nimien johdolla, on tullut tunnetuksi ajattomasta estetiikastaan ja käytännöllisyydestään. Unohtaa ei sovi myöskään Tove Janssonin luomia Muumeja, jotka ovat valloittaneet sydämiä ympäri maailmaa ja ovat yksi rakastetuimmista kulttuurivientituotteistamme.
Kulttuuriala on myös merkittävä taloudellinen voima, joka työllistää Suomessa noin 130 600 ihmistä ja tuottaa suuremman arvonlisäyksen kuin metsäteollisuus. Alan työllistämistä kerätään vero- ja maksutuloja lähes 3,4 miljardia euroa vuodessa, mikä osoittaa, että kulttuuriin sijoittaminen ei ole pelkkä menoerä, vaan aktiivinen tulojen lähde. Kuitenkin alan rahoitus kohtaa haasteita, kuten leikkauksia, jotka uhkaavat erityisesti nuoria taiteilijoita ja heikentävät koko luovaa kenttää. Lisäksi taiteilijoiden apurahajärjestelmää tulisi kehittää, sillä on taiteilijoita, jotka eivät ole saaneet koskaan mitään tukia tai apurahoja valtiolta, vaikka ovat omistautuneet suomalaisen taiteen luomiselle läpi elämänsä. Oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi apurahajärjestelmä tukisi taiteilijoiden toimeentuloa ja edistäisi kulttuurin monimuotoisuutta.
Taloudellisten haasteiden lievittämiseksi olisi myös tärkeää tarkastella verotusta ja hinnoittelua Suomessa. Kulttuurialan toimijoiden toimintamahdollisuuksia voitaisiin parantaa laskemalla verotusta ja valvomalla hinnoittelua tarkemmin, jotta taiteilijoiden ja kulttuuriyritysten olisi helpompi toimia ja investoida luovaan työhön. Tämä tukisi paitsi kulttuurialan kasvua myös laajempaa taloudellista hyvinvointia. Suomalaisen kulttuurin, musiikin ja taiteen puolustaminen on investointi tulevaisuuteen, joka maksaa itsensä takaisin niin taloudellisesti, hyvinvoinnissa kuin
kansallisessa ylpeydessäkin. Ne ovat eläviä ja jatkuvasti uusiutuvia voimavaroja, jotka muovaavat identiteettiämme, edistävät kansainvälistä ymmärrystä ja vievät positiivista Suomi-kuvaa maailmalle. Siksi meidän tulee aktiivisesti tukea taiteilijoita, osallistua kulttuuritapahtumiin ja vaatia päättäjiltä riittäviä resursseja, jotta voimme säilyttää tämän arvokkaan perinnön myös tuleville sukupolville.
Hannele Hautanen
Hallintojohtaja, partner
Suka- yhtiöt

